Europarlamenttivaalit 2019

EU:n ulkosuhteista vastaava Federica Mogherini: ”EU on suurvalta itse. Me vain usein unohdamme sen. Maailma etsii meistä esikuvaa ja hakee meistä liittolaista.”

Ilmastonmuutos.

Kirjoitin ensimmäisen ilmastonmuutosta käsittelevän matkareportaasisarjan 45 vuotta sitten Sahelin etenemisestä Länsi-Afrikassa. Sen jälkeen olen seurannut surullista kehitystä Amazonialta Antarktikselle.
Viimeksi kuluneiden vuosien aikana ovat EU-maiden kansalaiset koululaisia myöten havahtuneet synkkien tutkimusraporttien myötä siihen, ettei ilmastonmuutos odota. Vaihtoehtona on lajien katoaminen, eikä ihminen suinkaan ole se viimeinen henkiin jäävä laji. Euroopan vihreille ja minulle nämä ovat ennen kaikkea ilmastovaalit. 


Kehitysyhteistyö.
Kehitysmaissa vuosikymmeniä matkustaneena olen nähnyt lukuisia onnistuneita EU:n varoilla toteutettuja projekteja ja kirjoittanut tietokirjan Suomen ennen niin kunniakkaasta kehitysyhteistyöstä.
EU:lla on nyt, ilmastonmuutos ja vuoden 2015 opetukset huomioon ottaen, mahdollisuus panostaa tehokkaammin kehitysyhteistyöhön. Se on parasta ennalta ehkäisyä ratkoessamme suurten muuttoliikkeiden haasteita.
Uskon myös, että Suomen seuraava hallitus tukee näitä EU:n pyrkimyksiä. Pohjoismaisesta viiteryhmästä kehitysyhteistyössä pudonnut Suomi on puhunut kauniisti kehitysmaiden naisten ja lasten auttamisesta, mutta samalla hallitus on leikannut rajusti heille suunnattua apua. Se on noloa. Katteettomat korulauseet on pantu myös EU:ssa merkille. Kehitysapumäärärahat EU:ssa ja Suomessa on saatava nousuun.

Rauha.

Rauhanjärjestönä tunnetulla EU:lla on nyt suurista valtablokeista ehkä parhaat mahdollisuudet toimia rauhanrakentajana ja demokraattisten arvojen ylläpitäjänä maailmassa. Olen tutustunut EUFOR-joukkojen toimintaan Afrikassa ja uskon EU:n voimakkaampaan kykyyn rauhanvälityksessä ja kriisinhallinnassa.
Myös YK:n ystävien johtotiimin jäsenenä uskon YK:ta tukevaan EU:n globaaliin rooliin ja tietenkin siihen, että näissä kansainvälisissä järjestöissä Suomi voi varsin hyvin olla kokoaan suurempi tekijä ja globaalisen vastuun tiennäyttäjä.



Koulutus.

Kaiken yhteiskunnallisen kehityksen ja hyvinvoinnin pohjana olevalla koulutuksella on äärimmäisen tärkeä rooli torjuttaessa köyhyyttä ja syrjäytyneisyyttä EU-maiden sisällä. EU:n loistava opiskelijavaihto- ja työharjoitteluohjelma Erasmus puolestaan on jo tarjonnut kansainvälistymisen työkalut kymmenille tuhansille suomalaisille ja eurooppalaisille nuorille. Kohtaamiset ovat parasta intergraatiota. Europarlamentin pitäisikin mielestäni kymmenkertaistaa Erasmus-budjetti. Myös EU:n vahvemmalla koulutusviennillä, joka on Suomen erityisvaltti, olisi EU:n ulkopuolella vaikutus väestönkasvusta muuttoliikkeisiin, taloudelliseen kasvuun ja työllistymiseen, rauhaan ja yhteiskunnalliseen vakauteen.

Maahanmuutto.

Minun Eurooppani ei anna tilaa vihalle, oli se sitten muslimivastaisuutta, antisemitismiä tai vähemmistöjen oikeuksia ja tasa-arvoa loukkaavaa syrjintää. Sen sijaan minun Eurooppani antaa kansainvälisten sopimusten suoman mahdollisuuden niille, jotka tulevat tänne paetessaan vainoa ja etsimään suojelua. Ihmiset, myös suomalaiset, ovat kautta aikojen hakeutuneet rajojen ylitse myös nälänhädän, puutteen ja näköalattomuuden vuoksi, paremman elämän toivossa. Työperäinen maahanmuutto on osa historiaamme ja globalisaatiota. Sitä se on myös mitä suuremmassa määrin syvenevän integraation EU:ssa.
EU:n haasteena on luoda kokonaisvaltainen käytäntö, jonka jälkeen unionille häpeälliset kuolemat Välimerellä loppuvat. Inhimillisyyteen pelokkaasti suhtautuvat tahot puhuvat EU-maiden sisäisestä ”taakanjaosta” turvapaikanhakijoiden kohdalla. Kysymys on vastuunjaosta, josta pako on moraalitonta.

Share This